28. Luka

Luka - Suzanne Vega

"My name is Luka

I live on the second floor.

I live upstairs from you

yes I've think you've seen me before.

If you hear something late at night,

some kind of trouble some kind of fight,

just don't ask me what it was, just don't ask me what it was,

just don't ask me what it was.

I think it's because I'm clumsy,

I try not to talk too loud.

Or maybe it's because I'm crazy,

I try not to act too proud.

They only hit until you cry

after then you don't ask why.

You just don't argue anymore, just don't argue anymore,

just don't argue anymore.

Yes I think I'm okay

I walked into the door again.

If you ask that's what I'll say

and it's not your business anyway.

I guess I liked to be alone,

with nothing broken, nothing thrown.

Just don't ask me how I am, just don't ask me how I am,

just don't ask me how I am."

Mä laitin mun haisevat kuteet takaisin päälle, sillä mulla ei ollu mitään muutakaan. Olo oli aika tukala niissä sen jälkeen, ku oli ite pessy ittensä kylvyssä. Jayce oli laittanu salaattia ja se oli jotain tosi fiiniä safkaa.

-Tää on hyvää,
mä sanoin sille kun sain ensimmäisen haarukallisen alas.

-Se on Cesar-salaattia ja voin opettaa sinulle miten se tehdään.
-No, tuskin mä täällä niin kauaa oon,
totesin kevyesti.
-Sinulla ei varmaankaan ole yöpukua mukanasi.
Se ei ollut kysymys. Jayce kävi ruuan jälkeen etsimässä minulle silkinpehmeän paidan.
-Se ei mahdu minulle enää. Saat pitää sen jos haluat.
-Kiitti.

Mä nukahdin välittömästi kun löin pään tyynyyn.

Aamulla mä heräsin ja tajusin, että paidannapit oli auki. Se oli tosi kummallista. Mä voin vaikka vannoo, että laitoin ne illalla kii.

Suin kiireesti paitaa pienemmälle, Jayce näytti nukkuvan vieläki sohvalla, joten mä menin pikasesti kylppäriin pissalle ja koska se nukku, kävin uudestaan kylvyssä.

-Missä mun vaatteet on,
mä kysyin vähän paniikissa kylvyn jälkeen. Jayce oli laittamassa aamupalaa.

-Sinun vaatteesi ovat parhaillaan kuivausrummussa. Minä pesin ne yön aikana.
-Pesit? Mun kuteet?
-Ne haisivat kultaseni.
Mun niskassa pisteli epämiellyttävästi kun se sano mua kultasekseen.

-Kun me saamme syötyä, haen sinulle vaatteesi. Tehdään sen jälkeen läksyjä yhdessä.
-Läksyjä?
-Kuulostat vähämieliseltä toistaessasi sanojani,
Jayce toru mua ja nolostuin.
-Et varmaankaan ole matkasi aikana käynyt koulua, joten minulla on tuolla läksykirja. Tutustutaan siihen vähän yhdessä. Olen tosi hyvä opettaja.

Kun mä sain vaatteet päälle, Jayce teki mulle drinkin. Mä tunsin itteni tosi aikuiseksi juodessani sen. Se kihahti mun tottumattomaan päähän ja tunsin oloni todella hiprakkaiseksi.
-Haluatko toisen?
-Mä...
-Eli haluat. Odota hetki.
En mä osannut oikein laittaa vastaankaan ja toisen drinkin jälkeen olin jo iloisesti humalassa. Läksyjen tekokin sen jälkeen kuulosti ihan leikiltä.

Mua vähän hämmensi mun humalasta huolimatta, että Jayce halus mun istuvan sen syliin, mut sitten se tuntui jotenkin niin luontevalta, sillä se tosiaan opetti mua. En kyllä yhtään tienny minkä verran siitä jäis mun päähän. Kikatin.

-Keskity,
se sanoi ja laski kätensä mun reidelle. Se oli tosi lämmin, se käsi. Se puhu mulle koko ajan, selitti jotain asiaa siitä kirjasta, mutta mä tunsin vaan miten sen sormet vähän liikahteli, melkein kuin värisi, ja se oli tavallaan vähän kutkuttava tunne. Mua kihelmöi omituisesti kun se sormet ihan vahingossa kosketti mun haaroväliä sen vaihtaessa mun asentoa. Se tuntu siinä kohtaa ihan hetken viivyttelevän ja mä en tiiä miksi, mutta mulle tuli vastustamaton tunne työntää mun lantiota sen kättä vasten.

Sitten se oli ohi ja mä istuin sivuttain sen sylissä. Olin aika sekaisin ja sen sormet mun vyötäröllä tuntu elävän kanssa ihan omaa elämäänsä.  Mun teki mieli huokasta siinä vaiheessa, kun ne ihan epähuomiossa kosketti mun rintojen alapintaa. Mun rintsikoita ei ollu jostain syystä löytyny, joten mun tissit oli ihan pelkän paidan varassa ja mä tunsin, miten mun nännit sojotti paitaa vasten. Se sai mut kikattamaan uudestaan.
-Tästä ei taida tulla tänään tämän parempaa,
Jayce totes ja mä myönnän vähän pettyneeni kun se laski mut alas.

Seuraavana aamuna mä olin vesiselvä ja eilisen sekavat muistikuvat hämmensi mua. Mä päätin lähteä, mut ovi ei auennu. Sillon mä ensimmäisen kerran taisin pelästyä.

-Miks mä en pääse ulos,
kysyin kiukkusesti ja istuin alas Jaycen viereen.

-Haiset vieläkin eiliselle viinalle. Mene suihkuun. Sain sen korjattua eilen kun nukuit.
Mä olin herännyt taas paidannapit auki ja musta tuntu, että mun nännit jotenkin jomotti kummallisesti. Olin tosi epäilevä, mut koska mulla ei ollu muuta mahdollisuutta, mä tottelin.
Suihkun jälkeen menin makkariin. Jayce oli siellä, korjailemassa mun vaatteita lattialta.
-Et saisi heitellä näitä pitkin lattioita,
hän sanoi ja äänessä kalskahti outo teräs.
-Anna mulle mun kledjut ni mä lähen.
Se vei vaatteita kauemmas ja katto mua tosi nenävarttaan pitkin.
-Anna ne,
huusin.

Se viskas mun vaatteet kädestään ja ennen ku mä ees tajusin, se oli heittäny mut sängylle niin, että mun happi ei kulkenu hetkeen. Samassa se oli mun vieressä, työnsi toisen jalkansa mun reisien väliin ja paino kätensä mun suulle. Nyt mä olin todella hereillä ja pelkäsin niin vitusti!
-Mitä enemmän laitat vastaan, sitä enemmän tämä sattuu,
se sano ja nosti kätensä mun rinnoille ja veti pyyhkeen pois. Mä nyyhkytin ja yritin rimpuilla irti. Ja se, mitä sen jälkeen tapahtu, mä en puhu siitä koskaan, en kenellekään! Se oli ihan vitun hirveetä!

**********

Mä en enää päässy ulos ku joskus harvoin Jaycen tiukassa valvonnassa. Säännöt oli sen sääntöjä ja mä opin tosi nopeesti, että se lyö ja sitte raiskaa, jos mä laitan vastaan. Raiskas se toki muutenkin, mut ei niin pahasti.

Mulla ei ollu juuri muuta tekemistä, ku tehä läksyjä tai kattoo telkkaa. Ja tehä sille safkaa.

-Olen sanonut sinulle ainakin tuhat kertaa, että ei näin paljon suolaa,
se raivos mulle.

Mä vapisin kauhusta. Aina mä tein jotain väärin. Aina. Ja siitä seuras rangaistus. Toisinaan se käytti jotain sidontavälineitä, toisinaan myös piiskaa, ja ne kaikki tuntu kiihottavan sitä. Mä olin lakannu itkemästä, sillä mulla ei ollu enää kyyneliä.

Raiskausten jälkeen se aina vaati, että mun oli käytävä suihkussa. Siisteys oli sen pakkomielle. Mä en enää välittäny, vaikka mä tiesin sen kattelevan mua. Toisinaan se saatto olla siinä suihkun ovella, kosketella itteensä. Mä yritin olla näyttämättä inhoa, sillä siitä seuras aina uus raiskaus.

Öisin se ei enää nukkunu sohvalla, vaan mun vieressä. Niinä hetkinä mä olin tosi yksin, joten sen läheisyys oli tyhjää parempi. Mä heräsin tosi monta kertaa aamuisin niin, että mä olin painautunu sen selkää vasten, paita auki jälleen kerran. Sillon, niinä hetkinä, se oli hellä. Se käänty ympäri, suuteli mua, kosketteli niin, että tuli sytty mun sisällä ja sillon se ei sattunu kun se tuli mun sisään. Sillon mä aina annoin anteeks sen, että se löi ja kaikkee muuta, sillä mun maailma oli supistunut näitten seinien sisälle eikä ollu enää muuta kuin tää elämä ja Jayce. Oli vaarallista aatella ja muistella. Siitä ei seurannu ku toisenlaista kipua.

**********

Kun mä täytin kuustoista, Jayce vei mut yläkertaan ekan kerran. Siellä oli valokuvausstudio. Se lateli mulle kauhistuttavat tosiasiat tiskiin. Että se tiesi, kuka mä oon, ketä mun sukulaiset on ja nyt kun se oli päättäny, et se ei saanu musta enää mitään irti, niin jos mä palaisin kotiin, se tappais kaikki. Ja se ihan oikeesti luetteli osotteet ja kaikki oikein.

Mä olin niin kauhuissani, että en saanu sanaa suusta. Se oli näitten kahden vuoden aikana kerran suuttunu mulle niin helvetisti, kun keitto ei ollu just sellasta ku sen piti, et se oli heittäny ne mun naamalle ja mä olin polttanu puolet mun kasvoista sen seurauksena.

-Mutta ennen kuin päästän sinut, meillä on vielä tekemistä. Aion raiskata sinut, tässä lattialla, niin kauan, että sinulta lähtee taju. Miksi? Koska minä voin.
Sillä oli käsittämättömät voimat.

Se nosti mut yhdellä kädellä ylös lattiasta, puri mun tissiä paidan läpi niin, että mä tunsin kuinka veri alko valua siitä ja sen toinen käsi nousi mun reisien väliin. Mulla ei ollu pikkareita, sillä se ei sietäny alusvaatteita.

Sinä yönä mä huusin. Mä huusin niin kauan, että ääntä ei vaan enää tullu, sillä ikinä, koskaan se ei ollu satuttanu mua yhtä pahasti. Mä tiesin, että olisin aamulla täynnä puremajälkiä ja mustelmia, mä valuisin verta lukemattomista paikoista. Mä niin toivoin, että kerrankin mun taju olis menny, mutta se ei tapahtunu koskaan. Mun kipukynnys oli ihan helvetin liian korkee.

Ulkona sato lunta. Se otti musta valokuvia vielä ku oli pimeetä. Mä makasin lattialla, kuivin silmin, verta valuen, ja se kuvas mua. Aamulla se ojensi mulle vaatteet ja avas oven, löi kouraan ison tukun seteleitä. Olis voinu luulla, että mä olisin epäröiny lähteä sen jälkeen, miten se oli mut alistanu, mut ei. Mä pakenin. Mä juoksin niin kovaa ku ikinä pääsin ja sen ilkee nauru kaiku mun korvissa.

**********

Luka oli neljäntoista joutuessaan Jaycen käsiin ja on nyt kuudentoista. Hän on päässyt karkuun, päästetty pois, mutta ukaasit ovat hirveät. Seuraavassa osassa nähdään, miten hän alkaa kasailla elämänsä sirpaleita.

Mitä arvelette, mitä pidemmän päälle hänen elämässään tulee tapahtumaan? Miten hän selviää tästä kaikesta?